Viime viikosta lähtien koulua ole ollu nimeksikkään, lukkarissa on ollu kolme päivää viikosta lopputyötä varten. Lopputyö on vaan ryhmätyö jossa on vain kuuden sivun kirjallinen osuus ja esitelmä. Esitelmäkin on ihan kakun pala. Viime viikolla lähimpien kavereitten kans päätettiin että otetaan ilo irti näistä viimisistä päivistä täällä. Ollaan vietetty joka päivä yhessä aikaa, millon leffailtaa ja millon yhteisiä illallisia. Pakko sanoa että parasta täällä olemisessa on nämä mahtavat ihmiset!
Lopun lähetessä on pitäny hoitaa lähes sama määrä asioita pois lähtemisen takia ku tänne tulemisen kans! Paperisotia kelan kans yms.. Yks asia mikä on perseestä tässä asuntolasysteemissä on se että pitää maksaa täyden kuun vuokra vaikka ei ole kuin puoli kuuta täällä! Miksi ne ei vois sitte ajottaa erasmusohjelmaa siten että täällä ollaan koko kuu?? Ja kela ei tietenkää suostu maksamaan mulle asumistukea koko kuulle... Noh me puolalaisen tyären kans keksittiin keino säästää ees vähän, jaetaan huone viimeset kaks viikkoa! Siinä säästää vähäsen asumiskuluissa, ruokakuluissa ja tietty saahaan viettää viimeset päivät 24/7. :)
Päivien vähetessä on vähän kaks piippuset fiilikset, toisaalta ei malta oottaa että pääsee kotia ja takasin normaaliin arkeen. Toisaalta taas en haluais jättää näitä upeita ihmisiä ja lopettaa englannin puhumista. Kyllä top 5 listalla mitä jään kaipaan on englanti. Ei kotona koskaan tarvi käyttää englantia, tosin aattelin alkaa kansainväliseks tuutoriks kotokoulussa nii ei kokonaan unehu kieli, mutta silti ei enkkua tarvi kaupassa tai töissä. Nii ja toinen mitä jää kaipaan on elämän helppous, täällä eläminen on niin yksinkertasta. Kotia ko menee nii siellä oottaa rankka opiskelu, työ koulun ohella, kavepiirin kolmiodraamat, yms ylimääränen ressi mitä täällä ei oikeastaan ole ollu. Noh, mutta se on elämää. Kaikesta huolimatta olen enemmän kuin ilonen että pääsen kohta kotiin! :))
Nyt pittää alkaa siivomaan että polski mahtuu tänne :P
Vises! - Jennu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti