Lopputyötä ja vähän muutaki..

Holaa! Viikko alkaa olla lopuillaan ja jäljellä olevan ajan voi laskea jo päivissä. Päivät on kulunu lopputyön esitelmää tehdessä. Päätimme tehdä videon jossa esittelemme eri tavoin visuaalisia taiteita, draamaa, musiikkia ja liikuntaa pedagogisessa työssä. Onneksi meidän esitysvuoro on vasta huomenna, niin saimme tänään vähän esimakua ja voidaan parannella omaa esitystä. Keh keh!

Kaikki esitykset oli hyvin erilaisia, suunnilleen samasta aiheesta, mutta kuitenkin mielenkiintosia. Hienoa oli se ettei kukaan tehnyt perinteistä puuduttavaa Powerpointti- esitystä, kaikki osallistivat yleisön esitykseen jollain tavalla. Mielen painuvin harjoitus oli kreikkalaisen tyären Luova Tanssi ( creative dance). Mitä on luova tanssi? Noh, ensimmäisenä tuli mieleen että se on vähän kuin modernia tanssia, yhtä outoa vähintään. Oikeastaan se on vielä oudompaa ja vapaampaa, sitä pystyy tekemään kuka vain, minkä tahansa musiikin kans. Yksinkertaistettuna se on randomi liikkeita oman mielen mukaan. Youtubesta löytyy monia videoita jos sellainen tanssi kiinnostaa. Oudointa ei ehkä ollut itse tanssi vaan se että sitä opetaan kreikkalaisessa yliopistossa tuleville lastentarhanopettajille ja tunnilla he olivat jopa puolialasti.. En tiiä teistä mutta minusta se on erittäin outoa enkä vois kuvitellakkaan että edes meijän koulussa ois pakollisena kurssina tuommosta.. Noh, kaippa se on se kulttuurimuuri.


Mielenkiintosin vertauskuva tuli amerikkalaisilta tytöiltä, jotka opiskelee sosiaalityöntekijöiksi. Heillä oli muista poikkeava aihe jolla ei ollu mitään tekemistä luovien aineiden kanssa. He tekivät esitelmän aiheesta amerikkalainen sossutantta vs tanskalainen sosiaalipedagogi. Aihe oli sinänsä hassu, koska he käyttivät näkökulmana vaan sitä mitä näkivät harjoittelussa eli sosiaalipedagogin hommaa on vain lastentarhan ohjaaja tai nuoriso-ohjaaja. Totta kai ne on täysin erillaiset! Tuumasin tyärille, että joo kiva aihe mutta minun koulutuksessa ne kulkee käsikädessä ja valmistuttua voin olla väliaikanen sossutantta jne.. Tytöt halusi viestittää kuinka tarkat linjat ja protokollat sosiaalityöntekijällä on verrattuna pedagogiin. Pedagogia he kuvasivat tyhjänä paperina jolle voit pirtää mitä vain ja sosiaalityöntekijä oli värityskuva jossa pitää värittää viivojen sisällä. He nerokkaasti antoi meille ensin tyhjän paperin ja käski piirtää mitä ikinä halus, jonka jälkeen he antoivat värityskuvan jonka sai värittää miten halusi. Jälkeenpäin he kertovat sitte tämän vertauskuvan merkityksen ja poristiin siitä kummasta tykkää enemmän vapaasta piirtämisestä vai värittämisestä. Kekseliäs vertauskuva, mutta ei oikein passaa Suomeen.. Välillä tuntuu että sosionominki työ on pelkkää värittämistä ja luovuus on karsittu pois, ehkä sosionomit kulkee kultaista keskitietä.

Koko päivä kului leikkiessä, keskustellessa ja hauskaa oli. Ainaki mulla on sen verran lapsenmieli että leikkiminen on aina hauskaa! Osa leikeistä oli tuttuja, osa uusia. Yksi tuttu leikki oli semmoinen että jokaisella oli selkään kiinnitetty lappu ja jokainen kierteli huoneessa kirjottaen jokaisen toverin selkään jokin positiivinen asia kyseisestä ihmisestä. Tehtiin viime keväänä oman luokan kans sama homma ja siitä tulee aina yhtä hyvä mieli. Hauskinta oli kyllä että nämä positiiviset asiat mitä tänään sain poikkesi aikalailla omien luokkatovereitten jutuista. Tai ehkä muistan väärin. Eniten oli mainintaa mustasta huumorista, sarkasmista, yleensä huumorintajusta ja sitten oli ylistys mun asenteesta koko maailmaa kohtaan. :D Ja tietysti pari kertaa oli paras suomalainen tyyppi jonka on ikinä tavannu. Alla on kuva mun seinästä jota koristaa piirustukset kotopuolesta, omat piirustukset tältä päivältä, kortti täältä ja kotopuolesta sekä juliste aarosista. Yks paperi on melkein tyhjä, koska puuvärit ei ollu kauhean tehokkaat. Piirustus on tämän päivän vapaapiirros johon piirsin lapin maisemat; poroja ja sikana luntana kera pinkin mökin. :D

Huomenna jatkuu esitelmät ja ensi viikolla on samanlaista kevyttä huttua. Viikonlopuks ollaan suunniteltu mennä viimeistä kertaa kaupungin yöelämään, viimeinen yhteinen iso päivällinen ja sunnuntaina aateltiin mennä rannalle piknikille. Kyllä, nyt on marraskuu, kylmä ja tulee mutta me halutaan nauttia viimeset kerrat upeista merimaisemista ja mennä juomaan glögiä rannalle.

Nyt ollaan neljä päivää asuttu puolalaisen kanssa ja ei mitään ongelmia. Viime tiistaina juhlittiin itsepäisyyspäivää, tein muutamalle kaverille tacopiirakkaa ja jälkkärinä oli jätskiä. Puolassa oli sillon Saint Nikolauksen päivä ja ruukataan antaa lahja. Nikolaus oli käyny meilläki ja kun heräsin oli upeat korvikset läppärin päällä! Muutenki on mukavaa kun on seuraa ja ruokaaki tullee kokattua joka päivä, ei sitä yleensä vaan itelle jaksa tehä mitään erikoista. Kyllä voi muuten äiti olla ylpeä mitä kaikkea olen tällä viiden kuukauden reissulla oppinu syömään! Puolalainen on opettanu mua syömään tomaattikastiketta, hapankaalia, peruskaalia, papuja, sipulia ja mitähän vielä. Ja puolalainen makkara on hyvää! oli se sitten niitten normimakkaraa tai strutsimakkaraa. Ihan hävettää ko ajattelee mitä meillä on, hookoon blöötä.... Tuumattiin että yks haittapuoli yhessä asumisessa on, me todennäkösesti tullaan lihoamaan simona, koska syyään millon mieli tekkee ja mitä mieli tekkee.. Noo ei se haittaa, pistetään yleisesti joulukilojen piikkiin!

kappas, tuli kerranki kunnolla asiaa logikirjaan. Vielä mie varmaan muutamat tarinat kerkeen kirjottaa ennenkö tämä loppuu. :)

vises! -Jennu